Käsi kädessä pulpetilla

Näin Jarkon vasta viimeisellä välitunnilla. Seisoskelin luokkahuoneen edessä Anun ja Satun kanssa, kun hän tuli sisään käytävään. Hän hymyili ja käveli luoksemme noin vain, itsevarmasti. Jarkko tervehti meitä kaikkia ja kommentoi sitten minulle kujeellisella äänellä jotain unettomista viime öistä. Satun silmät levisivät ja suu aukesi äänettömään o-kirjaimeen. Ja ennen kuin kukaan ehti kysyä mitään, Jarkko jatkoi muina miehinä: "Minkäslainen luokka teillä on?" ja vetäisi minut perässään luokkahuoneeseen.

Istuimme pulpetilla ja juttelimme. Pyörittelin hansikkaitani käsissäni levottomasti, ja yhtäkkiä hän tarttui minua kädestä. Hänen kätensä oli kuiva, lämmin ja iso; oma käteni upposi siihen kokonaan. Kello soi, ja saatoin Jarkon luokan ovelle. Leena oli liittynyt Anun ja Satun seuraan, ja kaikki katsoivat minua jotenkin vaativasti. Mutta peräännyin takaisin sisälle välttääkseni selitykset, ja onneksi saksan tunti jo alkoikin.

Huomenna alkaa syysloma. Sovimme Jarkon kanssa, että menemme illalla ulos.