Juhlia ja unettomia öitä
Ensimmäinen opiskelijavappuni vietin Annan luona, jonka uusi, valoisa yksiö sijaitsi vanhan kaupunkipuiston laidalla. Ikkunasta näkyi vanhoja, ryhmyisiä lehmuksia ja romanttisia, varjoisia puistonpenkkejä. Annalla oli parkettilattia, aito matto ja kirjahylly – sama huolettoman sivistynyt, boheemi tunnelma kuin hänen lapsuudenkodissaan. Lauantaina pidimme nyyttikestejä, joihin saapui sekalainen, kiinnostava joukko Annan opiskelututtuja, Annan isosisko Kata, jota olen aina ihaillut sekä samassa kaupungissa opiskelevia vanhoja ystäviä Kotikaupungista. Ihana yö: pitkiä, innoittuneita keskusteluita ilta-aurinkoisella parvekkeella uusien tuttavuuksien seurassa - naurunremakoita, kun muistelimme lapsuuden seikkailuja kotikaupunkilaisten kanssa. Sunnuntaina valvoimme koko yön: menimme baarikierrokselle ja tanssimaan ja lopulta hilpeässä seurueessa jatkoille Katan luo. Vasta aamun vaaleassa harmaudessa hiivimme linnunlaulua raikuvan puiston halki Annan luo nukkumaan. Vappuaattona heräi...