Vihit minut naiseksi ihanin salamenoin
Kätkeydyn maailmalta syleilyysi.
Piilotan hehkuvat kasvoni ihmisiltä ja auringolta,
paljastan ne vain sinulle öittemme silkkisessä mustuudessa.
Olen liian palavissani puhuakseni muiden kanssa:
hymyilen heille etäisesti
ja hengitän tulenlieskoja,
puhaltelen savuhattaroita huulteni välistä.
Vaellan kuin autuas näkyjennäkijä:
sinä räjäytät kaiken harmaan silmissäni
kultaisiksi väreiksi ja muodoiksi.
Lepertelet sydämelleni viisaita salaisuuksia
ja paikkaat sen ehyeksi ja kauniiksi kuin rubiinin,
onnellisemmaksi kuin koskaan.
Sillä minä olen ollut tyttö ja olen tuntenut poikia.
Mutta sinä olet mies
ja vihit minut naiseksi ihanin salamenoin
poppamiehen käsilläsi ja loitsuillasi,
jotka tiukkuvat huuliltasi kuin ambra ja hunaja.
Olen tulvillani ihmetystä ja rakkautta.
Kuiskailen jumalille nimeäsi;
se on suloisin rukous, jonka osaan.
Kommentit
Lähetä kommentti