Täysi roisto vai vain täysin hukassa?

En ole vastannut Jarkon kirjeeseen. Yritin kyllä kirjoittaa, eikä siitä tullut mitään. Ahdistaa niin ajatellakin hänen sanojaan ja suoranaisia valheitaan. Hän siis väittää nyt, ettei ole pettänyt minua. Minulla on onneksi tallessa se sivu hänen päiväkirjastaan, jossa hän kaipaa sen naisensa syliin ja kainaloon - muuten voisin vaikka uskoakin, että olen hullu ja kuvitellut kaiken. Helvetti, pettäminen on pettämistä: minulle ei ole mitään eroa, vaikka he eivät olisikaan vielä päätyneet itse penetraatioon asti. 

Ja jättäminen on jättämistä. "Aion lopettaa Niinan kanssa, kun hän tulee," hän kirjoitti päiväkirjaansa - ja kertoo nyt minulle, että muutti mielensä sinä yönä. Muutti mielensä! 

Ja manipulointi on manipulointia: "Kukaan ei kestä sinua niin kuin minä." "Sinä sanoit kerran, että voisin olla sinulle aika paha ja silti olisit aina minun." "Minä en suostu tähän tilanteeseen, elämä ei voi olla tätä." "Haluatko todellakin tulevaisuuden ilman minua?"

Mitä tällaisiin sanoihin voisin edes vastata? En edes tiedä, mitä niistä ajattelen. En näe Jarkkoa selvästi: en oikeasti enää tiedä, onko hän patologinen roisto vai vain täysin hukassa itsensä kanssa. 

Lopulta vain lähetin whatsapp-viestin: "En usko saavani kirjettä aikaiseksi. Ehkä juttelemme joskus." 

Ehkä minun pitää todella jossain vaiheessa puhua hänen kanssaan. Olen siihen kohta valmis. Minulle on aika selvää, mitä haluan: Selvittää asiat, sanoa hyvästit ja elää eteen päin.