Loputtoman pitkiä suudelmia ja pörröiset hiukset

Olen päihdyksissä Jarkosta. Rakastan häntä, rakastan tätä rakastumisen tunnetta. Kaikki muu elämässäni on vähällä huomiolla - elän vain tätä onnea ja huumaa. Rakastan leikitellä naisellisuudellani. Pukeudun treffeille hameisiin ja pidän pitkät, tummat hiukseni auki. Kun hän katsoo minua, näen että hän pitää minua kauniina, kiinnostavana, haluttavana. Ja tiedän, että hän näkee samanlaisen intohimon minun silmissäni.

Käymme kävelyillä, elokuvissa ja pizzalla, mutta iltaisin vietämme aikaa joko minun huoneessani tai hänen. Soitamme levyjä ja juttelemme. Sitten vain hymyilemme ja katselemme toisiamme. Hän koskettaa jalkaani. Minä silitän hänen selkäänsä. Jokainen uusi kosketus on täynnä latausta, kuin suloinen sähköisku. Hän tulee lähemmäs, ja uppoudumme syviin suudelmiin. Ne kestävät loputtoman pitkään, emmekä haluaisi lopettaa. Eroamme myöhään, hiukset pörrössä ja vaatteet rypyssä, hengästyneinä ja kuumissamme. Aamulla pitää mennä kouluun. Ja koulussa katsomme toisiamme salavihkaa hymyillen, välillämme on yhteinen, käsittämätön, ihana salaisuus - tämä tuore, polttava ensirakkaus.