Mies lähti

 



Mies lähti hyisenä lokakuun aamuna.

Kukaan ei tiedä minne 

eikä miksi. 

Löydettiin vain raskaat jalanjäljet pihalta,

määrätietoinen polku 

neitseellisen puhtaan ensilumen poikki.


Hän ei lähtenyt yksin:

hän vei mennessään rakastettunsa, 

pienen naisen, 

jonka nimellä

ihmiset nyt kutsuvat minua.


Joskus kuvittelen heidän lähtönsä hetkeä. 

Näen sen mielessäni 

kuin oman muistoni: 

Hän harppoo lumessa

silmissään tyhjä päätös. 

Nainen hänen sylissään, 

pää hänen olkaansa vasten,

väsymys, vaitonaisuus -

Kaikki on sanottu. Kaikki on tehty.


En tuntenut heistä kumpaakaan. 

Hassua, mutta

en tunne vielä itseänikään. 

Minulle kaikki on uutta ja vierasta

kuin ensilumi, 

vain yksien jalkojen tallaama.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eroottinen päiväuni

Kiitos ja näkemiin

Voisin niin kuvitella tulevaisuuden hänen kanssaan