Onnitteluita 18-vuotiaalle

-
IMG_3279.jpg

Kun täytin kesällä kahdeksantoista, sain tällaisen pienen kirjeen, joka paitsi hymyilytti myös vähän itketti.

"5.4.2011
Nyt on huhtikuu, kevät tulee. Rakastathan sinäkin kevättä? Voi, sinä olet kokenut jo 18 kevättä, tunnet kai itsesi hurjan kokeneeksi. Minä näen ulos katsoessani loskaista lunta, vaaleita seiniä, tyhjän pihan. Onko sinun maailmasi iloisempi? Toivon niin! Esitän sinulle joitain kysymyksiä:
Oletko kirjoittanut kirjasi?
Tai maalannut taulun?
Niin, nehän ovat minun haaveitani, suuria haaveitani. Sinulla on niin paljon enemmän tietoa. Kuusi vuotta... Meille tapahtuu vielä paljon, sinä 18-vuotias. Sinä olet pöyristyttävän vanha, täysi-ikäinen jo. Miltä se tuntuu? Hmm... varmaan hauskaa. Minustakin se olisi ihanaa. Saada itse päättää asioistaan, voida olla niin vapaa, VAPAA, saada oma koti. Niin, oletko sinä jo muuttanut omaan taloosi ja oletko sinä kihloissa? No, et ehkä vielä. Kuule, haluatko sinäkin yhä 1 tai 3 lasta, minä ainakin.
Minä kaipaan sinne, kuuden vuoden päähän, kun olen niin utelias suhteesi. Muistele sinäkin 12-vuotiasta, unelmoivaa, höpsöä itseäsi, joka on niin pieni vielä. Muistele nyt. Hei hei nyt, sinä 18-vuotias, onnea ja kaikkea hyvää toivoo
sinä itse, 12-vuotias."

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eroottinen päiväuni

-
Kuva
Heräsin juuri uskomattoman tiiviistä päiväunesta. Unessa opiskelin rekkakuskiksi. Meillä oli liukkaalla ajamisen tunti menossa. Seisoimme jään laidalla luistimet jalassa, ja Timppa demonstroi ajamista. Hän kaahasi pelottavaa vauhtia. Mutkassa rekka joutui vesiliirtoon ja alkoi kieppua ympäri, ympäri lähestyen sulaa kohtaa, jossa jää saattoi pettää. Me oppilaat huusimme ja peitimme silmämme, samalla tietäen että Timppa oli niin taitava, ettei mitään tapahtuisi. Yhtäkkiä rekka vain katosi ja Timppa luisteli pitkin jäätä tehden salchoweita ja axeleita. Sitten hän otti minua kädestä, lennätti minua pitkin jäätä ja laskeuduimme vaakaan, jossa liuimme uljaasti ja tyynesti. Sitten jää katosi. Seisoimme vastakkain hämärässä huoneessa. Timppa veti minut ihan lähelle, hautasi molemmat kätensä syvälle tukkaani ja suuteli hitaasti minua huulille. Kiersin jalkani hänen ympärilleen, ja hän nosti minut pöydälle. Kätemme vaelsivat toistemme kehoilla ja suutelimme. Sitten Timpan piti ehdotto
Read more »

Kiitos ja näkemiin

-
Kuva
  Lopetan Mansikkapelloilla ikuisesti -blogini kirjoittamisen.  Aloitin kirjoittamisen vuonna 2014, yli seitsemän vuotta sitten Vuodatus-alustalla. Ensimmäinen postaukseni kertoi ysiluokan päättäjäisistä, ja sitä seurasi monta matkapäiväkirjan sivua ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltani Rodokselle. En kirjoittanut oikein mitään saaresta, vaan riemullisesta lepatuksestani lapsuuden ja naiseuden välillä. Olin ihastunut samassa hotellissa asuvaan aikuiseen mieheen ja kirjoitin tarkasti ylös kaikki vaihtamamme katseet. Kyläjuhlissa kreikkalaispoika talutti minut kulman taakse, avasi paitani napit ja työnsi kielensä suuhuni. Hänen kaverinsa seurasivat tapahtumia jostain piilosta, ja sitten isäni ryntäsi paikalle vihaisena.  Kirjoitin blogissa paljon ensirakkaudestani. Miten rakastuin vain kuudentoista ikäisenä? Näin: Vakavissani, vereslihalla, ilman sarkasmia ja kompromisseja, täysin mustavalkoisesti, hieman huumorintajuttomasti, yltiöromanttisesti, rajattomasti - kaikki oli ääretöntä, ikuista,
Read more »

Voisin niin kuvitella tulevaisuuden hänen kanssaan

-
Kuva
  En ole rakastunut S:iin. Vaikka haluaisin olla. Hänessä on kaikki ominaisuudet, jotka minusta ovat tärkeitä miehessä. Hän on älykäs, rehellinen, kohtelias, taiteellinen ja lahjakas. Hänessä on sellaista kultareunaista, harvinaista, vanhanaikaista kunnollisuutta. Nautin hänen seurastaan, pidän hänestä sydämestäni ja arvostan häntä. Voisin niin kuvitella tulevaisuuden hänen kanssaan, turvallisen ja suloisen. S. valmistuisi DI:ksi ja minä ekonomiksi. Menisimme naimisiin samassa kirkossa, mistä pääsimme yhtä aikaa ripille, ja häävieraina olisi yhteisiä lukiokavereita.  Rakentaisimme omakotitalon Kotikaupunkiin, länsialueelle, lähelle rantaa ja mukavia ulkoilureittejä.  S. haluaisi koiran, minä kissan ja me molemmat kaksi lasta. S. ei ikinä pettäisi minua, toisi ruusuja merkkipäivinä, maksaisi laskut ajallaan, muistaisi kummilastemme syntymäpäivät.  Voisin rakastaa häntä. Niin helposti. Ajan mittaan.  Mutta rakastuminen, intohimo joka puhaltaa jaloiltaan kuumana tuulena.  Näin sattumalta
Read more »