Hit me baby one more time

Jarkko ei päässyt lomille, ja minua odotti kaupunkijuhannus. Tiina ja Sanna pelastivat minut mukaansa Tiinan uudella, herttaisella pikku-Fabialla. Ajelimme uimaan leirikeskukseen, jossa Tiina on kesätöissä ja joka on lyhyen matkan päässä kesälavasta. Pukeuduimme päärakennuksella. Istuin sängyn laidalla pesemässä hampaita, kun käytävältä alkoi kuulua viheltelyä. Kohta ovesta kurkisti hymyilevä, pitkätukkainen poika. Huoleton hymy vaihtui ällistykseen, kun hän huomasi minut. Tervehdin muina miehenä hammasharja suussani. Onneksi Tiina kolisteli juuri silloin paikalle katkaisemaan häkeltyneen hiljaisuuden ja esittelemään meidät. Poika oli Jami, yksi leirikeskuksen ohjaajista, joka oli jäänyt paikalle juhlimaan juhannusta.  Loput ohjaajista pelasivat futista rakennuksen takana kentällä.

Mekin siirryimme kentän laidalle katselemaan peliä. Aurinko lämmitti hennosti olkapäitäni, jotka uutukainen off-shoulder-paitani paljasti. Jalassani oli sievät sandaalit ja ohuet hippihousut. Rakkaat serkkuni istuivat vieressäni ja olimme päätyneet kiinnostavien, vieraiden nuorten porukkaan.

Kun peli oli saatu hikisesti päätökseen, lähdimme alas rantaan. Joku sytytti nuotion, ja istuimme sen ympärille puhumaan viisaita. Tiina kuiskasi minulle, ettei Jami saanut minusta silmiään irti. Mutta pidin itse omat silmäni kurissa - en halunnut joutua mihinkään juhannusjuttuihin tänä vuonna. Jossain vaiheessa Jami tuli istumaan viereeni ja puhui minut pyörryksiin, puhui kuin loitsien viiniköynnöksistä, jotka kypsyvät lempeässä auringossa Ranskan jokilaaksoissa. Tajusin kyllä, että minua iskettiin siinä big time - ja kaikki hälytyskelloni soivat vaaraa... Joten kun Tiina ehdotti, että jatkaisimme matkaa kesälavalle, olin valmis kuin mikä.