Pieni yösoitto

Lucky-Luke.jpgNäytelmä: Pieni yösoitto (Eine kleine Nachtverstellung)

Henkilöt: Nikki, Saluunan omistajatar Karjalasta. Jarkko, cowboy Savosta. Kissi von Gilburt, lännen nopein kissa. Kuoro. 

Ensimmäinen näytös.

Nikki soittaa Jarkolle jonnekin tutkimattomalle preerialle. On hyvin myöhäistä. Saluunan kuistilta erottuu masto, jonka ympärillä kaartelee tuimia korppikotkia. Linja on auki, mutta kumpikin on hiljaa. 
Nikki (tekopirtästi): "Mitä, jos mie nukahtaisin täällä. Et varmaan edes huomais, musiikki vain kuuluis."
Jarkko (pirullisesti): "Ainakaan en pääsis sanomaan, että painu siitä kotiis nukkumaan."
Jarkko (ivallisesti): "Taisin sitten kuulla väärin, vai."
Nikki: "Niin taisit kuulla."

Toinen näytös.

Nikki makaa saluunan takahuonessa jalat ilmassa heiluen ja on tanssivinaan musiikin mukaan. Hän heiluttelee puhelinta puolen metrin päässä hiukkasen huvittuneena, hiukkasen vihaisena ja hiukkasen surullisena. Jarkko kyyköttää nuotionsa ääressä preerialla paistaen pyydystämäänsä biisonia.
Nikki - selittää äitinsä harhaluuloa (myös omaansa), että Jarkko olisi yöpynyt Saluunassa pääsiäisenä.
Nikki: "Sitten mein äiti sanoi, että mun pitäisi pyytää Anu tai Aila meille yöksi."
Jarkko: "Miten niin?"
Nikki: "Se vissiin pelkäs miun puolesta."
Jarkko: "No, pyysitkö?"
Nikki (nauraa): "Sehän se ois vielä puuttunut."
Jarkko (pirullisemmin kuin Lucifer itse): "Olisit pyytänyt Miikaa."
Nikki (vihaisesti puuskahtaen): "Ha ha!"
Nikki (tuntien oudon vihlaisun ja päättäen antaa sille periksi): "Olisin pyytänyt sinua, mutta olit jo lähtenyt".
Jarkko (on hetken hiljaa tuntien joutuneensa piiritetyksi - sanoo viimein julmalla äänellä): "Oli ihan hyvä, että lähdin."
Nikki (tuntee ikävän jysähdyksen sydänalassaan - haukkoo henkeään ja pihisee): "Ai miten niin?"
Jarkko: "Sitä kun ei käy missään, niin alkaa pyöriä pienissä ympyröissä. Tai ei (naurahdus) ajatukset alkaa kiertää pienissä ympyröissä. Matkailu avartaa."
Nikki (päästää äännähdyksen, irvistää ja tehostaa vaikutusta reippaalla keskisormen heiluttelulla. Päättää olla sanomatta mitään enää ikinä, joten näyttämö vajoaa hiljaisuuteen. )

Loppunäytös

Sama näyttämö. Yö on edennyt. Jarkon nuotio on hiilloksella ja soitto on jo hiljennyt Saluunassa.
Jarkko (hihkaisee tekopirteästi): "Ei! Nyt meidän pitää lopettaa, sulle tulee hirvee puhelinlasku."
Nikki: "Jooo..."
Nikki (kerää voimiaan, vetää henkeä ja päästelee kuin konekivääri): "Tuutko käymään huomenna?"
Jarkko (käy salamannopeasti mielessään kaikki mahdolliset syyt ja esittää ne): "En kerkee, kun mei äiti tarvii autoa ja mun pitää mennä salille, sitten tulee peli."
Nikki (nopeasti, pienellä, avuttomalla äänellä): "Aijaa, no hyvää yötä."
Jarkko (helpottuneena): "Hei."

Epilogi

Nikki nostaa kädet silmilleen teatraalisesti. Hän voittaa halun heitellä esineitä. Hän avaa Saluunan oven ja päästää sisälle Kissi von Gilburtin. Hän silittää Kissiä ja suutelee sen kuonoa. Lempeä rakkaus Kissiin hyökyy hänen ylitseen, ja hän unohtaa itkeä. Nikki nukahtaa. 

Jarkko menee nuotionsa ääreen ja keittää kahvit. Yötuuli preerialla tuntuu kylmältä. Hän nostaa kauluksensa pystyyn. Tutkimattomat silmät tähyävät salaperäistä yötä. Jossain liikahtaa. Salamannopeasti hän vetäisee kuudestilaukeavansa esiin ja osuu kohteeseensa erehtymättömän tarkasti. Hän naurahtaa käheästi ja nousee uskollisen ratsunsa selkään. Jarkko vetää stetsonin silmilleen, ja nukahtaa pian orhinsa tasaiseen raviin.
Kuu nousee preerian ylle. Jossain ulvoo kojootti.

Kuoro (haikeasti): "I'm a poor lonesome cowboy, and a long long way from Savo."

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eroottinen päiväuni

Kun paras ystävä ghostaa

Kuinka paljon silloin rakastit minua, kun petit?

Kiitos ja näkemiin

Kriisin jälkeen

Siedätyshoitoa häpeään

Muuri välillämme

Tuskinpa soitan takaisin.